Kurssin lähipäivä opetti minulle muun muassa uuden sanan: kaikkiallisuus, hienommin sanottuna ubikviteetti (ks. lisää vaikkapa täältä). Käsitteen oppimisteoreettinen sisältö on tietysti täysin ymmärrettävä ja istuu kuin hansikas siihen, mitä itse ajattelen oppimisesta, mutta suomenkielisen johdoksen rakenne herätti huomioni. Ensin ajattelin, että kyseessä on tuore suomennos, mutta sanakirjojen konsultointi kuitenkin paljasti, ettei sana ole ihan uusi. Se on nimittäin mukana Nykysuomen sanakirjassa (joskin harvinaiseksi merkittynä), jonka nimi on harhaanjohtava, koska sanasto on peräisin sotienväliseltä ajalta eikä ole nykyisin enää kovinkaan nykyistä. Selvisi myös, että sen lähtökohta on ilmeisesti uskonnollisessa kielessä. Uusin suomen kielen sanakirja (Kielitoimiston sanakirja) ei tätä sanaa tunne, mutta pikainen googlaus osoitti, että se elää Internetissä sekä oppimisen että uskonnon yhteydessä.

Olipa sana uudempi tai vanhempi, se kalskahtaa joka tapauksessa minun kielikorvissani normaalista poikkeavalta. Syynä on se, että yleensä suomen kielen johdin -llinen (josta sitten muodostuu edelleenjohdos -llisuus) yleensä liitetään suoraan kantasanan perusmuotoon tai vartaloon: kirja -> kirjallinen, taivas (taivutusmuodoissa taivaan, taivaalla) -> taivaallinen. Kaikkiallinen sen sijaan näyttäisi perustuvan taivutusmuotoon kaikkialla, mikä on melkoisen poikkeuksellista. Minulle tulee tällaisesta luovasta sananmuodostuksesta mieleen lapsenkieli, sillä pienet lapset eivät aina käytä sanoja samoin kuin aikuiset. Kun lapsi oppii veri-sanan partitiivimuodon verta, hän saattaa luulla sitä perusmuodoksi ja tehdä siitä omistusmuodon verran (aikuiskielessä veren). Tai jos äidillä on laukku, jonka hän ottaa aina mukaansa lähtiessään töihin, se on tietysti töihinlaukku. Joskus voi ehkä aikuisillakin olla sananmuodostuksessa ripaus lapsenmieltä J.

Kaikkiallista maisemaa Höytiäisellä 12.9.2010

MUOKS 14.4.2010

Sain aiheesta kirjallisuusvinkin: professori Aila Mielikäinen kirjoittaa Kielikelloissa 3/2009 ja 1/2010 -Ilinen-johtimesta muoti-ilmiönä. Jos sinulla on suora pääsy Verkkokielikelloon esimerkiksi oppilaitoksesi kautta, löydät ensimmäisen artikkelin tästä linkistä.