Olemme istuneet kurssin lähipäivässä ja vaihtaneet paljon ajatuksia ja surffanneet paljon. Näemmä osa meistä on blogannutkin samalla, joten en voi jäädä pekkaa pahemmaksi ;-). Jostain syystä minusta on vaikeaa päästää käsistäni viimeistelemätöntä tekstiä, joten blogitekstejäkin olen kirjoittanut ja hionut ennen julkaisemista. En taida enää osata kirjoittaa muuten kuin prosessikirjoittamisena... Kynnys julkaista tekstiä täällä blogissakin on sen vuoksi korkea, ja monta ajatusta jää jakamatta. Mutta koska tällä kurssilla on tarkoituksena hieman heittäytyä ja kokeilla itselle uusia juttuja, ehkä minun pitäisi madaltaa kynnystä ja kirjoitella useammin. Siksi tämä postaus, ilman etukäteisuunnittelua ja nopeasti kirjoitetuna.

Parasta lähipäivässä ovat olleet ajatuksenvaihdot vieruskaverien, lounas- ja kahvipöytäkumppaneiden ja vertaisryhmän kanssa. Ne todella inspiroivat ja antavat intoa. Tästä kokemuksesta pitää itselle painaa mieleen myös se, että verkko-opetuksessakin kasvokkaistapaamiset voivat antaa ylimääräistä potkua. Kun tapaamisen jälkeen erotaan, into hiipuu aika lailla, mutta ehkä jotain jää mielessä kuitenkin kytemään.